Älä anna arjen jyrätä – 7 vinkkiä hyvinvointiin


Loma on arjen velvoitteista – koulusta, opiskelusta tai työstä – palautumista ja virkistäytymistä varten. Vaikka syksyn alkua odottaisikin innostunein mielin, silti lomalta arkeen palaaminen voi tuntua raskaalta. Tätä voi helpottaa jo tieto siitä, että monesta muustakin paluu arjen velvoitteisiin tuntuu tylsältä ja väsyttävältä. Tavallaan nämä tunteet kuuluvatkin asiaan, ja loman loppumisesta saa tuntea haikeutta. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen auttaa lomaltapaluussa ja arjen jaksamisessa. Vinkit syksyn hyvinvointia lisäämään antaa Nyyti ry:n toiminnanjohtaja Minna Savolainen.

 

Teksti: Tuuli Turtola. Kuvitus: Minna Pyykkönen.

 

1.  Totuttele arjen vuorokausirytmiin

Jos lomalla vuorokausirytmi on ollut kovin erilainen kuin yleensä arkena, voi arjen rutiineihin ja rytmiin paluuta helpottaa sillä, että viikkoa paria ennen loman loppumista alkaa siirtää vuorokausirytmiään lähemmäs arjen rytmiä. Ihan ymmärrettävästi tätä ei kovin moni raaski tehdä. Siksi onkin hyvä varautua siihen, että ennen kuin arjen vuorokausirytmi taas löytyy, niin ensimmäiset arjen aamuherätykset ovat vaikeita ja väsymys vaivaa päiväaikaankin.

 

2.  Tee vapaa-ajalla mukavia asioita

Kaiken loma-ajan mukavan tekemisen ei tarvitse loppua arkena: vapaa-aikaan kannattaa sisällyttää samaa mukavaa tekemistä kuin lomallakin. Mieli kaipaa myös rauhoittumista ja mielekästä tekemistä, oli se sitten musiikin kuuntelua, leffan katsomista, kirjan lukemista, käsitöitä tai luonnossa liikkumista. Mieli janoaa myös uuden oppimista ja uteliasta suhtautumista ympäristöön.

 

3.  Nuku hyvin

Nukkumisesta ei kannata tinkiä arjen kiireessäkään. Uni huoltaa aivoja, edistää oppimista ja on välttämätöntä palautumisen ja hyvinvoinnin kannalta. Nuoret tarvitsevat unta keskimäärin 8–10 tuntia joka yö, ei siis vain viikonloppuisin ja lomalla. Murrosiässä on tavallista, että hormonitoiminnan muutoksista johtuen nukahtamisaika siirtyy myöhemmäksi. Monella tämä johtaa siihen, että arkisin uni jää liian vähäiseksi, kun aamun velvollisuudet, kuten koulu ja opiskelu kuitenkin pakottavat heräämään aikaisin. Tästä johtuen moni nuori kärsii erityisesti aamuväsymyksestä. Silloin on nukkunut riittävästi, kun kokee olonsa levänneeksi, virkeäksi ja jaksaa tehdä normaaleja päivään kuuluvia asioita.

 

4.  Pyri huomaamaan myönteiset asiat arjessa

Arjen velvollisuudet ja rutiinit saattavat joskus tuntua tasapaksulta pakkopullalta. Nämä ovat kuitenkin tärkeitä, sillä ne rytmittävät elämää, sisältävät sosiaalisia suhteita ja kiinnittävät meidät ympäröivään yhteiskuntaan. Välillä kannattaa pysähtyä havainnoimaan omaa arkea ja löytämään sieltä mieluisia asioita. Voi vaikka kysyä itseltään, mikä tässä arkipäivässä oli mukavaa, mistä tuli hyvä mieli tai missä onnistuin tänään. Näin voi oppia näkemään arkielämänsä uudessa valossa.

 

5.  Käytä nettiä ja somea kohtuudella

Netti ja erityisesti some syövät enenevässä määrin aikaamme. Ne tarjoavat tuiki tarpeellisia sosiaalisen yhdessäolon foorumeita ja aktiviteetteja. Niillä voi kuitenkin olla myös päinvastainen vaikutus, erityisesti somen tiedetään aiheuttavan myös riippuvuutta. Riippuvuus tarkoittaa sitä, että ihminen viettää aikaa netissä ja somessa niin paljon, että toiminta muuttuu yksilölle ja ympäristölle haitalliseksi. Somen ongelmallinen käyttö muodostuu usein vaivihkaa ja sitä voi olla vaikea tunnistaa. Keskeisiä someriippuvuuden tunnusmerkkejä on se, että somepäivityksiä on pakonomainen tarve lukea koko ajan sekä tehdä niitä itse. Riippuvuudessa somesta irtioleminen synnyttää vahvan paitsi jäämisen kokemuksen ja ärtymyksen ja ahdistuksen tunteita.

Somen tiedetään vaikuttavan mielenterveyteen niin hyvässä kuin pahassa. Epäsuotuisia vaikutuksia ovat ulkonäköpaineiden lisääntyminen ja kehonkuvahuolien pahentuminen, uniongelmien, ahdistuksen, masennuksen ja yksinäisyyden tunteiden lisääntyminen. Somessa esiintyy myös kiusaamista, joka alentaa itsetuntoa ja voi aiheuttaa masennusta sekä itsetuhoisia ajatuksia.

Omaa somen käyttöä kannattaa välillä seurata ja kuulostella, millaisia tunteita herää, jos yrittää olla vaikka yhden päivän pois somesta. Jos somen käyttö on pakonomaista ja huolta herättävää, niin siihen kannattaa hakea tukea ja apua. Usein jo se, että huolestaan kertoo jollekin, voi helpottaa tilannetta. Isompien ongelmien syntymisen ennaltaehkäisemiseksi olisi hyvä rauhoittaa vähintäänkin myöhäisillat ja yöt levolle ja nukkumiselle, ja pistää somen seuraaminen yötauolle.

 

6.  Laita perusasiat kuntoon

Vanhat tutut neuvot on aina hyvä kerrata: Riittävä lepo ja uni, terveellinen ravitsemus ja sopiva määrä liikkumista ovat hyvinvoinnin kivijalka. Mielenterveys vahvistuu arjessa ja arjen tekemiset sekä rutiinit ylläpitävät sitä. Näihin kannattaa kiinnittää huomioita erityisesti silloin, jos eläminen ja oleminen tuntuu väsyttävältä tai ei oikein tahdo saada aikaan mitään.

 

7.  Ylläpidä sosiaalisia suhteita

Myös ihmissuhteet ovat tärkeitä hyvinvoinnille. Näitä kannattaa aktiivisesti ylläpitää. Myötätunnon tiedetään lisäävän myös omaa mielen hyvinvointia. Myötätunnon taitoja voi harjoitella vaikkapa hyväntekemisen kautta: voisitko olla avuksi jollekin läheisellesi jossain asiassa?

 

Mitä tehdä kun ahdistaa, pelottaa tai masentaa?

Elämään kuuluu erilaisia tunteita ja erilaisia elämänvaiheita, joista toiset ovat kuormittavampia. Erityisesti nuoruusikään kuuluu tunteiden kuohuntaa. Synkkien ajatusten kanssa ei kuitenkaan kannata jäädä yksin.

– Aikuisuuteen siirtyminen on yksi haastavimmista kehitysvaiheista ihmisen elämässä. Nuoren mieli on erityisen herkkä haavoittumaan ja moni elämänaikainen mielenterveysongelma alkaakin jo nuoruusiässä. Aina ei ole helppoa erottaa, mikä on normaalia ja milloin kyse voisi olla sellaisesta oireesta, josta tarvitsisi olla huolissaan. Omista tunteistaan ja voinnistaan kannattaa aina puhua lähipiirin aikuisten kanssa tai kavereiden kanssa, sanoo toiminnanjohtaja Minna Savolainen Nyyti ry:stä.

Tunteita ja oireita, joita ei tulisi sivuuttaa, on pidempään kestänyt epätavallisen surullinen ja alakuloinen mieliala. Lisäksi, jos tuntuu, ettei enää saa mielihyvää asioista, jotka ennen ovat tuntuneet kivoilta, ja jos nukkumisessa tapahtuu muutoksia niin, että mikään nukkuminen ei tahtoisi riittää tai ei saa nukutuksi, kannattaa hakea tilanteeseen apua. Tällöin voi olla kyse masennuksesta.

– Jos on enimmän osaa aikaa huolissaan jostain itseen tai läheisiin liittyvistä asioista, murehtii paljon eikä saa sitä lopetetuksi, tulevaisuudessa näyttää olevan pelkkiä uhkia ja olo tuntuu levottomalta ja ehkä tuskaiseltakin, niin silloin on avun hakemisen paikka. Tässä voi olla kyse ahdistuneisuushäiriöstä.

Kaikenlaiset todella epätavalliset ajatukset, epäluuloisuus ja harhojen kuuleminen tai näkeminen voivat olla psykoosihäiriöiden oireita. Näissä tarvitaan aina ammattiapua, Minna Savolainen sanoo.

Toistuvat kuolemanajatukset ja ajatukset itsensä vahingoittamisesta ovat ison huolen paikka: niiden kanssa ei pidä jäädä yksin. Apua on saatavilla.

 

  • Nuorille tarkoitettu Sekasin Chat päivystää lähes vuorokauden ympäri, osoitteessa sekasin247.fi.
  • Kriisipuhelin päivystää lähes vuorokauden ympäri, p. 010 195 202.
  • Lasten ja nuorten puhelimesta saa keskustelutukea, p. 116 111.

Netissä toimiva Nuorten mielenterveystalo on hyvä palvelu, joka sisältää kattavasti tietoa erilaisista mielenterveyshäiriöistä ja niiden oireista, testejä ja oma-apuohjelmia sekä tietoa tuki- ja hoitopalveluista, www.mielenterveystalo.fi/nuoret/Pages/default.aspx

KATSO MYÖS