Addiktoiva älypuhelin


Älypuhelin hiipii bussimatkalle, sänkyyn, pulpetille… Kuinka jatkuva puhelimen piippaus ja medioiden moniajo vaikuttavat meihin? Puhelimen käyttöä pitäisi osata säädellä samalla kun yhteydenpito kavereihin hoituu suurelta osin sen kautta. Onko älypuhelimen käytöllä myös hyviä vaikutuksia?

Teksti ja kuvat: Kerttu Pakkasvirta.

Omalla vastuulla

Tänä päivänä melkein jokaisella nuorella on älypuhelin. Väitöskirjatutkija Antti Paakkari tutkii älypuhelinten ja koulun yhteyttä. Paakkari seurasi lukiolaisten puhelimen käyttöä kolmen vuoden aikana oppilaiden jakaessa puhelimen näyttönsä sovelluksen kautta. Osalle puhelin oli tärkeämpi kuin toisille, mutta viestintä kavereiden kanssa eri sovelluksien, kuten Snapchatin ja Instagramin, kautta nousi ylivoimaisesti esille. Nykyään tuntuukin, että on oltava jatkuvasti puhelimen päässä.

– Yksityisyys muotoutuu hyvin toisella lailla: on pakko valita olla tavoitettavissa, se ei tapahdu enää luonnostaan. Se voi näkyä stressinä siitä, että on pakko olla osallistumassa johonkin jatkuvasti ja että tulee koko ajan ärsykkeitä, Paakkari kertoo.

Myös vastuu puhelimen käytöstä on usein nuoren harteilla.

– Moderointi tai puhelimen hyllylle laittaminen jää kaikki yksilön omalle vastuulle. On itse mietittävä sitä, mikä määrä käyttöä on minulle hyvä ja mikä taas liikaa. Se on eräänlaista metatyötä, joka sinänsä on aika raskasta, Paakkari pohtii. Jo alakoululainen voi joutua opettelemaan säätelemään älypuhelimen käyttöään ja kiinnittämään huomiota omaan jaksamiseensa.

Paakkarin mukaan puhelimen käyttö on kuitenkin todella yksilöllistä. Osalle puhelin on kavereiden takia on tärkeä, mutta ilmankin pärjäisi ihan yhtä hyvin.

Somen käytön seurantaa

Käytän itse puhelintani sosiaaliseen mediaan, uutisten lukemiseen ja netin selailuun päivittäin. En kuitenkaan tiennyt, kuinka monta tuntia yhteensä puhelimella näpräämiseen päivässä kuluu. Latasin sovelluksen, joka mittaa puhelimella käytettyä aikaa eri sovelluksiin. Olin käyttänyt WhatsAppissa reilun tunnin ja internetissä puoli tuntia. Yhteensä yli neljä tuntia puhelimella! Eri sovelluksiin käytetty aika vaihteli päivittäin.

Selailen usein puhelinta bussissa tai metrossa ja etsin hetken mielijohteesta tietoa internetistä. Usein myös varsinainen etsittävä asia unohtuu, ja eksyn selaamaan jotain aivan muuta. Järkytyin hiukan tiedosta, että neljä tuntia päivästäni upposi puhelimella selailuun. Mitä olisin tehnyt ne neljä tuntia ilman puhelinta? Toisaalta taas monta viestiä ja uutista olisi jäänyt lukematta ilman. Mutta olisiko se lopulta ollut katastrofi?

Päätin olla päivän kokonaan ilman puhelinta. Eniten jännitin niitä kaikkia Whatsapp-viestejä ja Facebook-ilmoituksia, jotka saisivat odottaa. Vastoin oletuksiani puhelin kuitenkin unohtui pian. Tyhjät hetket bussissa tai odotellessa luin kirjaa tai vain olin. Kuuntelen usein musiikkia kuulokkeista, mutta oli virkistävää vain keskittyä ääniin ympärilläni. Kirjan nappaaminen kassiin puhelimen sijasta tai luurin jättäminen taskuun esimerkiksi kaverin näkemisen ajaksi ovat pieniä, mutta puhelinaddiktille merkittäviä tekoja.

Treenaa työmuistia

Psykologian tohtori ja aivotutkija Mona Moisala tutki väitöskirjassaan, miten somettaminen ja pelaaminen vaikuttavat nuorten aivoihin ja kognitiivisiin toimintoihin, kuten keskittymiskykyyn. Moisalan mukaan vaikutukset riippuvat käytön määrästä ja siitä, mihin älylaitetta käytetään. Jos puhelinta käyttää päivittäin tuntikausia vapaa-ajalla, se voi tutkimuksen mukaan olla pois kehitykselle muusta tärkeästä tekemisestä, kuten liikunnasta ja kaverien näkemisestä.

– Kuitenkaan parin tunnin käytöstä päivässä ei ole haittaa, jos aikaa jää paljon muuhunkin, jolloin hyvinvointi pysyy hyvänä, Moisala kertoo. Myös unenpuute laskee keskittymiskykyä, joten puhelimen käyttöä iltaisin olisi hyvä välttää.

Älylaitteella pelaamisella saattaa olla posiitivisiakin vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin. Sitä vastoin monisuorittaminen on yhteydessä huonompaan keskittymiskykyyn. Moisalan väitöskirjatutkimuksessa havaittiin, että laitteilla paljon monisuorittavat nuoret suoriutuvat huonommin yhteen asiaan keskittymistä vaativassa tehtävässä. Heidän aivojensa etuosat myös aktivoituivat tällöin voimakkaammin, mikä kielii mahdollisesta pinnistelyn tarpeesta keskittymistä vaativan tehtävän aikana. Kuitenkin pelaamisella on Moisalan mukaan lukuisia positiivisia yhteyksiä kognitiivisiin toimintoihin.

– Pelaaminen on joidenkin tutkimusten mukaan yhteydessä parempaan reaktionopeuteen, havaitsemiskykyyn, työmuistiin ja kykyyn siirtää huomio kohteesta toiseen, Moisala luettelee. Jos aivojaan haluaa siis treenata, pelisovellukset ovat todellakin kokeilemisen arvoisia.

Tietoista läsnäoloa?

Nykyään puhelimille on saatavilla laaja kirjo erilaisia mindfulness-sovelluksia, jotka lupaavat käyttäjälleen vapautumista stressistä meditaatioharjoitusten avulla. Kokeilin yhtä sovelluksista nähdäkseni, mistä oikein on kyse.

Rauhoittava vuorimaisema avautuu näytölle linnunlaulun soidessa, kun avaan Calm-sovelluksen. Ensimmäisenä on päivän kymmenenminuuttinen meditaatioharjoitus, jossa naisääni ohjaa rentoutumaan. Seitsemän päivän ilmaiskokeilu sisältää päivittäisen harjoituksen. Meditaatio-osuudessa on lukuisia hengitysharjoituksia, tietoiseen läsnäoloon syventyviä harjoituksia sekä eri pituisia meditaatioharjoituksia. Tarjolla on myös unimusiikkia ja iltasatuja.

Pidin laajasta valikoimasta musiikkia: aaltojen pauhatessa tai rauhoittavan pianosävelmän soidessa uni tuli nopeasti. Calmissa minua häiritsi katkeamaton linnunlaulu taustalla, jonka tarkoitus oli ironisesti kyllä rentouttaa. Itse harjoituksissa en taas pystynyt kunnolla keskittymään. Tiedostin, että naisääni tuli puhelimestani, enkä voinut välttyä ristiriidalta.

Ihmiset voivat mindfulness-sovellusten avulla keskittyä omaan hyvinvointiinsa. Paakkari näkee, että niihin kytkeytyy nykypäivän tarve hallinnoida ja valvoa omaa puhelimen käyttöä. Suuret puhelinvalmistajat ovat tuomassa käyttöjärjestelmiinsä ominaisuuksia, joiden avulla voi asettaa rajoja ja hälytyksiä jos puhelinta on tullut käytettyä liikaa.

– Mutta ehkä tämän hetken paradoksi on, että tarvitaan kone ohjaamaan sen pariin, Paakkari sanoo.

Ehkä mediaatioharjoituksen ironia olikin juuri se. Vaikka saatoinkin rentoutua rauhoittavasta unimusiikista, se tapahtui sovelluksella puhelimessani. Rentoutumista ja meditaatiota voi kuitenkin onneksi harjoittaa myös ilman puhelinta.

 

Nuoret vastaavat

  • Kuinka paljon arvioisit käyttäväsi älypuhelintasi päivässä?
  • Mihin käytät puhelintasi eniten? (sovellukset, pelit)
  • Koetko, että käytät puhelinta liikaa ja haluiaisit vähentää sen käyttöä?
  • Jos saisit valita, haluaisitko elää ilman älypuhelinta?

Marja, 17 v.

  • 6 tuntia.
  • Instagram, Snapchat.
  • Välillä koen, riippuu tilanteesta. Jos haluan saada jotain oikeasti aikaiseksi tai jos olen kavereiden seurassa, olisi kivempi keskittyä siihen niiden kanssa oloon.
  • En, koska olen liian tottunut kuuntelemaan musiikkia siitä, käyttämään sosiaalista mediaa ja soittamaan ihmisille.

Saara, 11 v.

  • Noin 3–5 tuntia.
  • YouTube, Whatsapp ja pelaan joitain pelejä.
  • Koen että voisin käyttää puhelinta vähemmän päivässä.
  • Haluaisin elää ilman älypuhelinta, koska minusta tuntuu että käytän puhelinta liikaa turhiin asioihin.

Mikael, 20v.

  • Varmaankin noin 2–3 tuntia. Kun saan viestin, niin katson sen melkein heti.
  • Snapchat ja Instagram.
  • En tällä hetkellä, nuorempana esimerkiksi yläkouluaikoina tuli käytettyä puhelinta koko ajan.
  • En, älypuhelimella on helppo pitää yhteyttä niihinkin ihmisiin, joita ei näe päivittäin, ja se on todella hyödyllinen kaikessa arjen tekemisessä.

Sofia, 13 v.

  • Arviolta noin 3–7 tuntia.
  • Käytän puhelinta eniten snäppäilyyn, vastaan viesteihin, selaan somet ja katson ehkä YouTubea.
  • Ehkä viikonloppuisin olen puhelimella liian kauan. Ja kyllä, haluaisin vähentää puhelimen käyttöä.
  • En eläisi ilman puhelinta, sillä silloin en voisi ottaa yhteyttä kavereihin tai soittaa apua, jos sitä tarvitsen.

Ukko, 8 v.

  • Perjantaisin 3 tuntia, muina päivinä vähemmän.
  • YouTubeen ja pelaamiseen.
  • Välillä.
  • Ei, en pystyisi soittamaan tai lähettämään viestejä, enkä katsomaan YouTubea.

 

KATSO MYÖS