Nuorten poliitikkojen Suomi 2030

Julkaistu: 13.3.2019

Mitkä kolme asiaa Suomessa ovat toisin vuonna 2030, jos ja kun ilmastonmuutoksen jarruttaminen on ohjannut politiikkaa? Vastaajina puolueiden nuorisojärjestöjen puheenjohtajat.

Teksti: Aino Huotari ja Miia Vistilä. Kuvitus: Miia Vistilä.

SDP, Mikkel Näkkäläjärvi

Yhä useampi ihminen liikkuu pyörällä, kävellen ja joukkoliikennettä käyttäen.
Energiaa tuotetaan yhä enemmän päästöttömillä tuotantomuodoilla, mikä vaikuttaa muun muassa siihen, että ilmanlaatu paranee entisestään.
Ruuantuotannon puhtauteen, eettisyyteen ja ekologisuuteen kiinnitetään entistäkin enemmän huomiota, mikä parantaa osaltaan myös ihmisten terveyttä.

KD, Aleksi Sarasmaa

Uusiutuvien energialähteiden osuus Suomen energiantuotannossa on merkittävästi nykyistä suurempi.
Raideliikenne on nykyistä merkittävämmässä asemassa sekä henkilö- että tavaraliikenteen osalta. Rataverkkoon on tehty huomattavia parannuksia
Suomalainen cleantech on merkittävä vientituote ja Suomi on profiloitunut vahvasti ilmastoystävällisten innovaatioiden kärkimaaksi.

Kokoomus, Henrik Vuornos

Suomessa, ja toivottavasti myös Euroopassa, päästetyistä hiilidioksidipäästöistä maksetaan hiiliveroa. Koska kaikesta päästöjä tuottavasta toiminnasta maksetaan negatiivisia ulkoisvaikutuksia vastaava hinta, teknologia on kehittynyt yhä enemmän päästöttömäksi ja Suomen kokonaispäästöt ovat pudonneet ilman, että elintasosta on jouduttu merkittävästi tinkimään.
Suomen metsäpolitiikka on edelleen maailman kestävintä. Aktiivisella metsänhoidolla on huolehdittu, että hiilinielujen kasvu jatkuu edelleen. Hiilinielut ovat suuremmat kuin kokonaispäästöt viimeistään 2035.
Suomessa on nopeat ja toimivat julkisen liikenteen yhteydet. Helsinki-Tampere-Turku-kolmio on yhtenäistä työssäkäyntialuetta, koska matka-aika on lyhentynyt tuntiin. Autojen määrä on vähentynyt ja käyttöaste on noussut merkittävästi, sillä suurin osa automatkoista tehdään itseajavilla sähköautoilla. Yhä useampi ihminen valitsee päivittäisiin liikkumistarpeisiinsa kävelyn tai pyöräilyn.

Keskusta, Suvi Mäkeläinen

Suurin osa matkoista tehdään kotimaassa ja kuljemme enemmän julkisilla kulkuvälineillä.
Syömme puhdasta ja ilmastoystävällistä lähiruokaa ja asumme energiatehokkaammin.
Vuonna 2030 Suomi on saavuttamassa tavoitettaan hiilineutraaliudesta.

Vihreät, Amanda Pasanen

Suomi on hiilineutraali vuonna 2030, eli Suomen päästöt ja nielut ovat tasapainossa.
Eläinperäisten tuotteiden kulutus on puolittunut nykyisestä, eli vastaa vuoden 1970-luvun kulutustasoa. Suomessa on käytössä lihavero.
Fossiilisen energian verotuet on ajettu alas ja turpeen, kivihiilen ja lämmityösöljyn käytöstä on luovuttu kokonaan.

Puolueiden nuorisojärjestöjen visioissa Suomi näyttää vuonna 2030 saavuttaneen useita nyt keskustelun alla olevia tavoitteita.

Julkinen liikenne on suuressa roolissa lähes kaikkien puolueiden vastauksissa. Eteläisessä Suomessa Helsinki, Turku ja Tampere muodostavat kokoomuksen visiossa nopeutuneiden yhteyksien avulla yhden suuren työssäkäyntialueen. Kristillisdemokraatit tukevat raideyhteyksien parantamista.

SDP, keskusta ja vihreät puhuvat kestävästi, ilmastoystävällisesti ja puhtaasti tuotetun ruoan puolesta. Vihreät ovat halukkaita verottamaan lihantuotantoa ja toivovat sen kulutuksen palaavan 70-luvun tasolle. Kokoomus ja vihreät ovat valmiita iskemään verotuksen keinoin hiilidioksidipäästöihin ja fossiiliseen energiatuotantoon. Suoranaisesta lentoverosta ei puhu yksikään puolue, mutta ilmailualan voisi katsoa kuuluvan kokoomuksen mainitsemiin hiilidioksidipäästäjiin. Kestävämpää matkailua sivuaa keskusta, joka liputtaa kotimaan matkailulle.

Usea puolue uskoo Suomen saavuttaneen hiilineutraaliustavoitteensa. Kristillisdemokraatit ennustavat Suomen nousevan ilmastoystävällisten innovaatioiden ja clean tech -ratkaisuiden vientimaaksi. Näin ollen ilmastotietotaito ja kestävät tekniset ratkaisut olisivat osa luonnonsuojelua, mutta myös yhä kasvavassa määrin kannattavaa liiketoimintaa ja kansainvälistä kauppatavaraa. Myös kokoomus uskoo kehittyvän teknologian olevan ratkaisevassa roolissa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Keinona kokoomusnuoret näkevät päästäjien verrottamisen, joka raivaa tietä puhtaammalle teknologialle.

Hiilinieluista puhuvat vihreät ja kokoomus. Vihreät katsoo nielujen olevan vuonna 2030 päästöjen kanssa tasapainossa, kun taas kokoomus povaa aktiivisen metsänhoidon avulla hiilinielujen olevan päästöjä suuremmat viimeistään vuonna 2035.

Ilmastonmuutos tulee muuttamaan yhteiskuntaamme merkittävästi. SDP kokee näiden muutosten parantavan ihmisten elämänlaatua; puhtaan ja ekologisen ruoan kulutus parantaa terveyttä, kuten puhtaasti tuotetun energian suoma parempi ilmanlaatu. Ilmastonmuutoksen yhteydessä puhutaan usein kulutuksen vähentämisestä ja siitä, että ilmastolle haitallisista tuotantotavoista ja tottumuksista on ainakin osittain luovuttava. Kokoomuksen mukaan nykyisestä elämäntasosta ei ole vuonna 2030 kuitenkaan tarvinnut tinkiä, sillä päästöjä on pystytty vähentämään kehittyneellä teknologialla.

Kaikilla vastanneilla nuorisojärjestöillä on selkeitä ilmasto- ja ympäristöystävällisiä visioita, eikä suurtenkaan kokonaisuuksien, kuten energian- tai ruoantuotannon kimppuun pelätä käydä. Se millaisia konkreettisia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi eri puolueet ovat valmiita tekemään, jää tässä lyhyessä katsauksessa vielä käsittelemättä. Lisäkysymyksiä herättävät esimerkiksi se, mitä kokoomuksen mainitsema aktiivinen metsänhoito pitää sisällään, miten eri puolueet ratkaisevat julkisen liikenteen lisäämisen ja tehostamisen harvaan asutussa Suomessa ja millaisia välineitä ja ratkaisuja puolueilla on tarjota ilmaston kannalta haitallisten toimialojen rakenteiden muuttamiseksi. Teknologiaa painottavissa vastauksissa mietityttää se, saadaanko nämä ratkaisut tarpeeksi nopeasti ja laajasti käyttöön ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Erittäin positiivista on, että suurin osa vastanneista näkee Suomen hiilineutraalina reilun kymmenen vuoden päästä – motivaatiota merkittäviin muutoksiin on.

Nuorten Luonto