Mummoillen: Eväsretkellä


Kesänhaistelu-pyöräretki, nuotioretki, yölaulajaretki, telttaretki, veneretki saareen, keppienkeruuretki, mustikka-kantarelliretki, pöllöretki, hiidenkirnuretki, rantamudantonkimisretki, retki omituisen paronin villiin metsäpuutarhaan, hiihtoretki jääpuikkoputouksille…

Teksti ja kuvat Kaisa Illukka

Mikään ei piristä niin kuin retket, ja aina löytyy hyvä syy lähteä tutkailemaan jotain juttua tai paikkaa. Retkiin liittyy oikeastaan aina toiveikas repliikki: ”Joko syödään eväät!?” (tai: ”Nyt maistuisi kahvit!”) Retkelle onkin parempi ottaa liikaa kuin liian vähän evästä, koska jano tai äkisti notkahtanut verensokeri pilaavat helposti myös aikuisen ihmisen tunnelman ja mielenkiinnon. Retki saattaa myös kestää suunniteltua kauemmin, koska yllättäviltä tutkimuskohteilta ja houkuttelevilta sivupoluilta ei voi välttyä. Mutta koska ruoka maistuu ulkoilmassa aina paremmalta, extempore-eväsretken voi tehdä myös takapihalle tai lähimetsään!

Klassikko: ruokaisa levypiirakka (tästä tulee monta palaa)

1 pkt (800 g) isoja lehtitaikinalevyjä (paketissa on kaksi isoa levyä)

1 sipuli

2 valkosipulinkynttä

1 kevätsipuli

1 pkt Härkistä (BBQ tai original)

2 dl suolasieniä TAI kuivattuja suppilovahveroita liotettuna

1,5 dl puuroriisiä TAI ohrasuurimoita

1 prk (2 dl) kaurakermaa

Kuivattua timjamia ja oreganoa

Mustapippuria

Suolaa

Öljyä paistamiseen

Sulata taikinalevyt huoneenlämmössä. Keitä puuroriisi tai ohrasuurimot pakkauksen ohjeen mukaan tai käytä tähteitä, piirakkaan tarvitaan noin 3 dl keitettyä riisiä tai ohraa. Silppua sipulit ja kuullota tilkassa öljyä. Lisää hienonnetut sienet (myös pakastetut sienet käyvät) ja paista, kunnes neste on haihtunut. Lisää Härkis ja ruskista hieman.

Sekoita joukkoon kypsä riisi tai ohra sekä kaurakerma ja mausta seos. Riisi ja ohra imevät suolaa ja makuja, joten lisää mausteita pikkuhiljaa ja maista välillä! Kaaviloi levyt uuninpellin kokoisiksi, toinen vähän suuremmaksi. Levitä pienempi levy pellille leivinpaperin päälle. Levitä täyte tasaisesti pohjalle. Nosta toinen taikinalevy päälle ja painele reunat tiukasti kiinni esimerkiksi haarukan tai lusikankärjen avulla. Pistele haarukalla reikiä piirakan pintaan.

Paista uunin alatasolla 200 asteessa 30-40 minuuttia. Nosta lopuksi piirakkaa hieman lastan avulla ja tarkista, että pohjakin on paistunut eli hieman ruskettunut.

Sima

Sima ei ole vain vappujuoma, vaan maukas virvoke läpi kesän!

4 l vettä
250 g fariinisokeria
250 g taloussokeria
2 luomusitruunaa
1/5 tl tuorehiivaa (herneen kokoinen pala)

Pullotukseen: sokeria, rusinoita

Makuvaihtelua:

Inkiväärisimaan: 2–3 cm:n pala inkivääriä kuorittuna ja pilkottuna

Rosmariinisimaan: 5 tuoretta rosmariininoksaa

Minttusimaan: nippu tuoretta minttua

Pese sitruunat lämpimän veden alla harjaamalla ja kuori niistä keltainen osa. Poista sitruunoista kuoren valkoinen osa ja leikkaa hedelmäliha viipaleiksi (valkoinen osa antaa kitkerää makua). Pane sitruunaviipaleet ja -kuoret sekä sokerit isoon kattilaan tai sankoon (vähintään 6 l). Jos haluat simaan makuvaihtelua, lisää tässä vaiheessa joukkoon esimerkiksi hienonnettua tuoretta inkivääriä tai rosmariininoksia.

Kiehauta puolet vedestä ja kaada sitruuna-sokeriseoksen päälle. Lisää loput vedestä kylmänä, jolloin seoksesta tulee haaleaa (tarkista, että seos on kädenlämpöistä). Liuota hiiva nestetilkkaan ja sekoita joukkoon. Jätä sima vuorokaudeksi huoneenlämpöön käymään.

Pane puhtaisiin muovi- tai lasipulloihin muutama rusina ja ripaus sokeria. Siivilöi sima pulloihin ja korkita löyhästi, jotta paine pulloissa ei kasva käymisen aikana liian suureksi. Anna käydä viileässä muutama päivä. Sima on valmista, kun rusinat nousevat pintaan.

Pakurijuomasta puhtia

Pakuri eli pakurikääpä-lahottajasienen teettämä kasvannainen puussa sisältää huomattavan paljon antioksidantteja. Pakurin sanotaan muun muassa parantavan vastustuskykyä, lievittävän tulehduksia ja auttavan iho-ongelmissa ja vatsavaivoissa. Pakurista tulikin joitakin vuosia sitten superfood-muotiaines ja sen kilohinta kaupasta ostettuina jalosteina nousi korkeaksi, mutta pakuria voi löytää luonnosta toki itsekin.

Pakurin keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Se kasvaa kiinni puussa, yleensä koivussa. Parhaat pakurit saa elävistä puista varovasti kirveellä irrottamalla. Jo yksi pakuri on riittoisa, koska sen palasia voi keittää ja käyttää useamman kerran. Pakurimötikkä kannattaa pilkkoa noin 5 x 5 cm palasiksi, joiden annetaan kuivua huoneenlämmössä tai kasvikuivurissa. Kuivatun pakurin voi myös jauhaa jauheeksi tai pilkkoa vähän pienemmiksi paloiksi. Pakurin sanotaan säilyvän noin vuoden verran keräämisestään.

Pakuriteetä varten yhtä-kahta pakurinpalaa keitetään pari-kolme tuntia 3 litrassa vettä hiljaisella lämmöllä kattilassa kannen alla. Nesteen väri muuttuu ruskeaksi ja maku hennon sienimäiseksi. Pakurikeitettä voi jatkaa vedellä tai maustaa makeutusaineella makunsa mukaan. Myös kahvin voi suodattaa veden sijasta pakurikeitteeseen, jolloin peruskahvista tuleekin pakurikahvia! Pakurikeitettä voi käyttää myös keittopohjiin, leipätaikinaan tai mihin vaan tykkää.

KATSO MYÖS