Nuorten Luonto

Julkaistu: 26.4.2018

 

Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt koko maapallon elinolosuhteisiin ja väestöön. Muutoksia tarkastellessa puhutaan rajuista säävaihteluista, merenpinnan noususta ja luonnonkatastrofeista. Vaikutukset näkyvät myös lajien esiintymisalueiden muutoksina ja jopa häviämisenä ja ne ulottuvat myös Suomeen.

Ilmastoa ja sen muutoksia on tutkittu pitkään. 1900-luvun puolivälin jälkeen havaittu maapallon keskilämpötilan nousu johtuu suurimmaksi osaksi ihmiskunnan tuottamien päästöjen aiheuttamasta kasvihuonekaasujen pitoisuuksien lisääntymisestä ilmakehässä.

Kaikista suurimmat muutokset ilmaston osalta ovat Arktisilla alueilla lähialueineen.

Tulevaisuuden ilmastonmuuksen vaikutukset riippuvat lämpenemisen nopeudesta. 1800-luvun lopun jälkeen kesilämpötila on noussut yli asteella. Tulevaisuuden keskilämpötilan nousu riippuu kasvihuonekaasujen päästöistä ja niiden kasvusta.

 

Keskilämpötila nousee meillä ja muualla

Suomi ja muut pohjoiset alueet lämpenevät enemmän kuin maapallo keskimäärin. Pohjoisilla napa-alueilla keskimääräiset lämpötilat ovat nousseet viimeksi kuluneen sadan vuoden aikana voimakkaasti. Nousuvauhti on ollut lähes kaksi kertaa niin nopeaa kuin maapallolla keskimäärin.

Suomessakin keskilämpötila on noussut: yli kaksi astetta 1800-luvun puolivälistä lähtien. Voimakkainta lämpeneminen on ollut keväällä, maalis-toukokuussa melkein kaksi astetta sadassa vuodessa.

Nykyisillä Pariisin sopimuksen mukaisilla päästövähennyssitoumuksilla on arvioitu, että olemme matkalla kohti maapallon noin kolmen asteen lämpenemistä riskirajana pidetyn kahden asteen sijaan.

Keskilämpötilan nousulla on monia vaikutuksia sääolosuhteisiin. Hellejaksot pidentyvät ja yleistyvät ja kaikkein korkeimmat lämpötilat kohoavat. Kesällä rankkasateet voimistuvat ja yleisesti sateettomat jaksot vähenevät sekä talvella että kesällä. Myös myrskytuulissa tapahtuu muutoksia.

 

Lauhat ja pimeät talvet

Talvella muutokset näkyvät nopeammin, sillä niistä tulee entistä vähälumisempia, sateisempia, pimeämpiä ja lauhempia. Talvien lumipeiteaika lyhenee. Hyvin alhaiset lämpötilat vähenevät ja sateet voimistuvat varsinkin talvella. Vedenkorkeus Suomenlahdella voi kääntyä nousuun, ja Perämerellä maankohoamisen vaikutus merenpinnan laskuun hidastuu ja lopulta lakkaa.

Muutokset koskevat myös jäiden paksuuksia ja jäiden lähdön aikaistumista. Itämeren jääpeite pienenee ja ohenee. Talvella vesistöt ovat myös jäässä nykyistä lyhyemmän ajan. Jos jääpeitekausi lyhenee nykyiseen tahtiin, Suomen ympäristökeskuksen tulosten perusteella järvet ovat täysin jäättömiä 150–1000 vuoden kuluttua.

 

Lajisto muuttuu, kasvukausi pidentyy ja sää äärevöityy

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa myös kasvi- ja eläinlajien elinolosuhteisiin. Kylmissä olosuhteissa viihtyvien lajien elintila pienenee ja vastaavasti lauhkeissa oloissa viihtyvien  lajien elintila laajenee. Ilmaston nopean lämpenemisen johdosta useilla lajeilla voi olla vaikeuksia sopeutua muutokseen.

Vaikutukset näkyvät myös kasvukaudessa. Kasvukausi alkaa aiemmin keväällä ja voi pidentyä jopa kahdella kuukaudella. Sääolosuhteet suosivat uusia, lämpimämpiä olosuhteita vaativia kasvilajikkeita ja kasvien viljely siirtyy yhä pohjoisemmaksi. Tuholaisten määrä kuitenkin lisääntyy samalla. Metsien kasvu kiihtyy, puulajisuhteet muuttuvat ja tulokas- ja vieraslajeja tulee lisää.

Kasvi- ja viljelytuotantoa uhkaavat eri ääri-ilmiöt, kuten tulvat ja rankkasateet, helle- ja kuivuusjaksot sekä talven lisääntyvät sademäärät. Talvien muuttuessa sateisemmiksi ja lämpimämmiksi, eroosio sekä ravinteiden vapautuminen ja huuhtoutuminen maaperästä voivat lisääntyä.  

 

Pohjoiset eläinlajit ahtaalla

Eteläiset eläinlajit syrjäyttävät pohjoisia lajeja, ja esimerkiksi pesukarhu ja sakaali voivat asuttautua Suomeen. Viileään lumi-ilmastoon sopeutuneet eläinlajit taantuvat tai häviävät. Esimerkiksi metsäjänis, myyrät ja itämeren- ja saimaannorpat taantuvat.

Eteläisiä lintulajeja levittäytyy pohjoiseen. Pohjoiset lajit, kuten tunturialueiden linnut, vähentyvät ilmaston lämmetessä. Linnuista yleistyvät esimerkiksi harjalinnut, kattohaikarat, käärmekotkat ja sininärhet.

Jäiden väheneminen ja oheneminen vaikeuttaa myös talvikalastusta ja lisääntyvät myrskyt vaikuttavat kalastukseen. Tietyt kalat, kuten kuha ja ahven, hyötyvät muuttuvista olosuhteista ja lämmöstä. Viileän veden kaloille, kuten lohelle ja taimenelle, siitä on haittaa, ja taimen lopulta katoaa vesistöistä. Myös kalojen kohdalla taudit voivat lisääntyä ja kilpailu ravinnosta kiristyy.

 

Teksti: Outi Turunen

Lähteet:

Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus, Ilmasto-opas.fi, Suomen ympäristökeskuksen hydrologin Esko Kuusiston tutkimus järvien jääpeitteistä (Vesitalous 1/16), MTV3:n artikkeli: Suomessa 50 vuoden päästä Unkarin kaltainen ilmasto – tulossa maailman historian suurin muutos