Luontokuvaaja on luonnossa läsnä


Luonto-Liiton #luontokuvahaaste-kilpailun voittaja Timo Marjala on oppinut tuntemaan luontoa kuvaamisen kautta. Hän kannustaa myös muita nuoria ulos luontoon kameran kanssa.

Teksti: Mari Aarnipelto. Kuvat: Mari Aarnipelto ja Timo Marjala.

Oli yksi niistä heinäkuun helteisistä päivistä, kun tapasin luontokuvaaja Timo Marjalan Jämsäjoen rannalla. 16-vuotias Marjala on harrastanut luontovalokuvaamista aktiivisesti viimeiset puolitoista vuotta, ja hänen hieno otoksensa oksalla istuvasta varpuspöllöstä voitti Luonto-Liiton keväällä 2018 järjestämän #luontokuvahaaste-valokuvakilpailun.

Jämsänkoskella asuvan ja pääosin Keski-Suomen ympäristössä kuvaavan Marjalan aktiivisempi valokuvaaminen alkoi maisemakuvista, jotka alkoivat miellyttää omaa silmää. Ajan myötä Marjala siirtyi laajemmista ympäristöotoksista myös eläinten ja lintujen kuvaamiseen. Sekä maisemien että luonnon asukkien kuvaamisessa on Marjalan mielestä puolensa, ja on mukavaa, kun huomaa kehittyvänsä kuvaajana. Oman tyylinsä, jonka voi nähdä hänen ottamissaan kuvissa, Marjala sanoo syntyneen luonnostaan, kuvaamalla. Aktiivisen luontokuvauksen sivujuonteena on päässyt tapahtumaan myös muutakin kuin kuvaajana kehittymistä.

– Olen oppinut tuntemaan luontoa, tunnistan eläimiä ja lintuja nykyään paljon paremmin, Marjala kertoo.

Suunnitellen ja sattumalta

Luontokuvahaasteen voitto tuli Marjalalle yllätyksenä.

– En osannut yhtään odottaa sitä. Kuvakin oli osittain sattuman tulosta. Olimme istumassa yhdellä kodalla, kun huomasin varpuspöllön puussa. Kävin hakemassa kameran, otin kuvan ja siinä se sitten oli, Marjala kertoo.

Nuorella kuvaajalla on kuitenkin kokemusta pöllöjen kuvaamisesta myös täysin toisella tavalla. Hän halusi kuvata sarvipöllön poikasia, ja toteutti tämän pitkän suunnittelun kautta mennen tarkoituksella tiettyyn, ennalta selvitettyyn paikkaan kuvaamaan. Marjala näkeekin, että sekä sattuma että suunnittelu vaikuttavat luontokuvaukseen, usein vielä samanaikaisesti. Jos haluaa ottaa kauniin kuvan pöllöstä, se saattaakin onnistua, kun on vain muina ihmisinä nauttimassa ulkoilmasta, tai sitten se voi olla onnistunut päätös suunnitelmalliselle kuvausretkelle tai kärsivälliselle odotukselle.

Tärkeintä luontokuvaamisessa, oli kyseessä sitten millainen kuvausretki tahansa, on kuitenkin olla läsnä luonnossa. Marjalan mielestä erityisesti nuoret voisivat olla enemmän tekemisissä luonnon kanssa.

– Nuorten keskuudessa ainakin osa on aika etääntynyt luonnosta. Ei siitä lähemmästä luontosuhteesta mitään haittaa ole kellekään.

Marjala kannustaa nuoria myös kokeilemaan luontokuvausta. Kynnys kuvaamiseen on vielä teknologian ansiosta entistä matalampi.

– Nykyisin kaikilla on puhelimet mukana, niin kuvaaminen on tosi helppoa, koska siihen ei välttämättä tarvitse edes olla hienoa kameraa, Marjala sanoo.

Luontokuvaus ei myöskään suinkaan ole yksinäistä puuhaa, sillä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa kuvien jakaminen on helppoa. Marjala kuuluu itse Nuoret luontokuvaajat -nimiseen ryhmään, joka jakaa kuvia toisilleen Whatsappissa, sekä suuremmalle yleisölle Instagramissa ja Facebookissa. Ryhmään kuuluu haastatteluhetkellä noin 30 jäsentä, ja mukaan otetaan otettujen luontokuvien perusteella myös uusia innokkaita alle 18-vuotiaita luontokuvaajia.

Valosta ja järvimaisemasta

Luontokuvaus on hyvin läheisesti sidottu luonnon eri ilmiöihin, kuten säätilojen, vuodenaikojen ja luonnonvalon vaihteluun. Milloin Marjala sitten mieluiten kuvaa luonnossa?

– Jokaisessa vuodenajassa on omat hyvät puolensa kuvaamisen kannalta, Marjala pohtii.

Samaa mieltä hän on myös erilaisista säätiloista ja vuorokaudenajoista, joskin erityisen hieno valo saattaa Marjalan mielestä tulla kuviin illalla, erityisesti, kun aiemmin päivällä on satanut. Puolipilvisessä kelissä kuvaaminen on mukavinta, sateella ei niinkään. Suora auringonpaiste, eli juuri se sää, jossa haastatteluhetkellä, kirkkaana kesäpäivänä istumme puun varjossa, on myös vaikea kuvaamisen kannalta, sillä varjoista tulee tummia ja valosta kova.

Marjalalla on toinenkin luontoon liittyvä harrastus, kalastus. Hän onkin ottanut useita maisemakuvia järvellä, ja pitää järvimaisemaa kuvauksellisena.

– Valokuvaamisen kannalta järvi, joka aukenee metsän keskeltä, ja siihen osuu vielä ilta-aurinko, on hieno.

Kaksi luonnonläheistä mielenkiinnonkohdetta on myös varsin helppo yhdistää.

– Kun veneeseen lähtee, siellä on sekä kamera, että kalastustarvikkeet mukana.

Kaloja Marjala ei ole vielä kuvannut, mutta pitää sitä haasteena, jonka aikoo vielä toteuttaa.

Katse etelään ja pohjoiseen

Suosikkivuodenaikanaan Marjala pitää kesää, mutta kuvaamisen kannalta talvella on aivan omat  kuvauskohteensa. Yksi hänen pidemmän ajan haaveistaan, joka liittyy juurikin pimeimpään ja kylmimpään vuodenaikaan, on päästä Lappiin kuvaamaan revontulia. Toinen tulevaisuuden haave vie hänet toiseen suuntaan, Etelä-Suomeen ikuistamaan kettuja.

– Ketut ovat kesympiä Etelä-Suomessa kuin täällä pohjoisemmassa. Niistä saisi otettua hienoja lähikuvia.

Timo Marjala pitää luontokuvausta hyvänä harrastuksena, mutta ei ole suunnittelemassa siitä itselleen ammattia. Kysyessäni, kiinnostaisiko Marjalaa siirtyä kuvaamaan myös esimerkiksi ihmisiä tai kaupunkiarkkitehtuuria, vastaus tulee nopeasti.

– Luonto on ykkönen. Sitä tykkään kuvata.

 

Timo Marjalan kuvia Instagramissa: @timo_photos

Timo Marjalan kotisivut: timo-marjala-photography.webnode.fi

Nuoret luontokuvaajat-ryhmän kuvia Instagramissa: @nuoretluontokuvaajat

 

 

KATSO MYÖS