Nuorten Luonto

Julkaistu: 30.11.2021

Luonto-Liiton metsäryhmä ajaa metsien asiaa. Tavoitteena siintää Suomen jäljellä olevien luonnontilaisten metsien suojeleminen.

Metsäryhmä kartoittaa arvokkaita metsäalueita, kirjoittaa suojeluesityksiä, osallistuu aktiivisesti metsäpolitiikkaan ja -keskusteluun sekä ympäristöjärjestöjen yhteiseen metsäkampanjointiin. Lisäksi metsäryhmä järjestää kursseja, retkiä, leirejä ja mielenosoituksia.

Ryhmä tekee työtä arvokkaiden luontoalueiden suojelemiseksi ja estää metsä- ja suoluonnon kannalta tuhoisia maankäyttöhankkeita. Metsäluonnon monimuotoisuutta Suomessa uhkaa erityisesti metsätalous, mutta monilla alueilla uhkana ovat myös esimerkiksi rakentamispaineet.

Lähimetsien puolesta

Tänä vuonna metsäryhmä on puolustanut aktiivisesti Helsingin lähimetsiä Kaadetaan kaava, ei metsää! -kampanjassa. Kaupunkimetsät ovat usein säilyneet metsätaloudelta ja ovat siten hyvinkin monimuotoisia. Useissa kaupungeissa kuitenkin järsitään jatkuvasti metsiä rakentamisen tieltä.

‒ Metsäryhmä on päättänyt nostaa asian julkisuuteen ja pyrkiä muuttamaan kaavoittamisen ja kaupunkisuunnittelun suuntaa. Biodiversiteettikriisi on huomioitava myös kaupungeissa, sanoo Luonto-Liiton metsävastaava Reija Mikkola.

‒ Aidosti kestävät kaupungit suojelevat luonnon monimuotoisuutta! Lähimetsät ovat myös tärkeitä ihmisten hyvinvoinnille ja esimerkiksi lasten luontosuhteen kehittymiselle.

Kampanjassa onnistuttiin saamaan jo lainvoimainen Helsingin Stansvikin alueen kaava uudelleenarviointiin. Alueelle oli suunniteltu rakennettavan muun muassa kerrostaloja.

‒ Lisäksi Helsingin valtuustostrategiaan saatiin kirjaus, että arvokkaimmat luontoalueet on säästettävä rakentamiselta. Kampanjointi jatkuu sen puolesta, että kaikki luonnonmetsät todella säästyisivät, Mikkola kertoo.

Kampanjaa on jatkossa tarkoitus toteuttaa muissakin kaupungeissa, ja Luonto-Liiton metsäryhmä kutsuu mukaan uusia vapaaehtoisia toimimaan omien lähimetsiensä puolesta. Kiinnostuneiden toivotaan ottavan rohkeasti yhteyttä metsäryhmään.

Metsiensuojelijoiden yhteisö

Metsäryhmän toiminta on suunnattu pääasiassa nuorille, noin 15‒29-vuotiaille, mutta kaikki ovat tervetulleita mukaan. Toiminnassa on mukana myös paljon vanhoja konkareita, joilta saa tukea.

‒ Metsäryhmän kuukausittaiset kokoontumiset ovat kaikille avoimia. Niihin voi tulla kuulostelemaan, mitä on meneillään. Paikallistoimintaa on Joensuussa ja pääkaupunkiseudulla. Sitä käynnistellään myös Jyväskylässä sekä mahdollisesti Tampereella, Mikkola luettelee.

Paikallisryhmien toiminta voi olla kaikkea yhteisestä ajanvietosta metsäkartoitusten tekemiseen ja kampanjointiin. Mukana voi olla juuri itselle sopivalla panoksella. Toiminta muokkautuu osallistujien kiinnostuksen mukaan.

‒ Viestintä ja erityisesti sosiaalinen media on yhä keskeisempää, ja siihen kaivataan lisää tekijöitä. Viestintäkanavamme on tarkoitettu nuoria varten. Halukkaat metsäryhmäläiset saavat itse tuottaa sisältöä kanaviimme, Mikkola vinkkaa.

Metsien kartoittamisesta metsäryhmä järjestää vuosittain koulutuksia. Kartoittamisella eli inventoinnilla tarkoitetaan metsän suojeluarvojen selvittämistä, kuten uhanalaisten lajien tunnistamista. Se on yksi suojelutyön tärkeimmistä välineistä.

Kartoituskurssien jatkoksi suunnitteilla on opintopiiri, jossa vapaaehtoiset opettelevat yhdessä kartoituksen eri vaiheita ja esimerkiksi uhanalaista lajistoa.

Luonnontilaiset metsät kartalle

Metsäryhmä suunnittelee kampanjaa, jossa murretaan metsätalouden kestävyysmyyttejä ja viestitään niistä. Tämä kytkeytyy Suomen metsien tilaan yleisemmin. Tutkijoilta ja EU:sta on annettu tavoitteeksi, että luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi metsistä tulee suojella tiukasti kymmenen prosenttia ja maa-alasta yhteensä kolmekymmentä prosenttia.

‒ Pyrimme vaikuttamaan tähän konkreettisella metsäkartoitustyöllä. Olemme mukana määrittämässä, missä arvokkaat metsät ovat. Tähtäämme siihen, että Suomi ottaa tässä mahdollisimman kunnianhimoisen tavoitteen ja todella pitää huolen, että kaikki luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset metsät suojellaan, Mikkola sanoo.

‒ Erityisesti metsien määritelmään pitää ottaa kantaa. Täysin luonnontilaisia metsiä on niin vähän jäljellä, että niistä ei tällä hetkellä muodostu välttämättä edes tiukan suojelun kymmenen prosentin minimitavoitetta. Myös luonnontilaisen kaltaisia metsiä on saatava suojeluun.

Valtiolla on tässä erityinen rooli. Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteen myötä käydään parhaillaan keskustelua siitä, pitäisikö avohakkuut lopettaa valtion metsissä.

‒ Luonto-Liiton metsäryhmässä me kyseenalaistamme koko metsätalouden valtion metsissä, sillä ne ovat meidän kaikkien yhteisiä metsiämme.

Ensi keväänä käydään YK:n luontokokouksen tärkein vaihe eli keskustellaan keinoista, miten luontokato saadaan pysäytettyä. Metsäryhmä seuraaa prosessia ja erityisesti Suomen näkemyksiä.

‒ Osallistumme lisäksi maastossa kartoitustyöhön, jotta säästettävät metsät pystyttäisiin laittamaan kartalle. Olemme liittyneet myös kansainväliseen Global Youth Biodiversity Networkiin, joka osallistuu kokouksiin ja tuo nuorten ääntä esille. Tätä yhteistyötä voisimme kehittää konkreettisemmaksi.

Myös kampanjointi lähimetsien puolesta jatkuu.

‒ Aiomme pyrkiä tuomaan esille vaihtoehtoja rakentamiselle, jotta metsät säilyisivät, ja pohtia, miten kaavaprosesseista saataisiin osallistavampia. Toimintaan voi tuoda myös omia ideoitaan. Mitä juuri sinä haluaisit tehdä metsien ja luonnon monimuotosuuden puolesta?

 

Teksti: Tuuli Turtola

Kuvat: Milla Aalto